Muuramessa laaditaan parhaillaan perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen palveluverkkoselvitystä. Lasten kokonaismäärä kunnassa on kääntynyt laskuun, ja lähivuosina ikäluokat ovat yhä pienempiä. Tästä syystä kunta selvittää, kuinka varhaiskasvatus- ja perusopetuspalvelut voidaan jatkossakin järjestää laadukkaasti, kattavasti, yhdenvertaisesti ja myös taloudellisesti. Väestöennusteiden mukaan ikäluokat pienenevät jopa vuoteen 2030 asti, jolloin ne alkavat taas mahdollisesti kasvaa mahdolliseen maahanmuuttoon perustuen. Tästä tilanteesta syntyy tarve selvittää palveluverkkoamme.
Palveluverkkoselvitys perustuu tutkittuun tietoon, tilastotietoihin, paikalliseen tietoon ja arviointeihin käyttäjien osalta. Tilastotiedon pohjana ovat Tilastokeskuksen data, josta saatiin mahdollisimman tarkka käsitys esimerkiksi lapsimäärän kehityksestä ja muuttoliikkeestä.
Palveluverkkoselvityksen viitekehys muodostuu neljästä tekijästä: toiminnan reunaehdot, ympäröivä muutos, paikallinen palveluverkko ja toimialan erityispiirteet. Toiminnan reunaehdot muodostavat talous, lainsäädäntö, päätöksenteko ja paikalliset strategiset periaatteet ja linjaukset. Ympäröivä muutos tarkoittaa väestönmuutosta, toimintaympäristön muutosta sekä muutokset elinvoimassa ja työllisyydessä, kuten myös ennakoimattomat muutokset. Paikallinen palveluverkko käsittää palveluverkon laajuuden, toimipaikkojen sijoittumisen, rakennuskannan kunnon ja mahdolliset investoinnit. Sivistyksen toimialan erityispiirteinä ovat opetussuunnitelmien ja varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden mukaisen pedagogiikan toteuttaminen, toiminnan muutos ja kehittämistarpeet sekä kysymys lasten edusta.
Osallisuus ja kuntalaisten kuuleminen on tärkeä osa selvitystä. Palveluverkkoselvitystä varten kuullaan muun muassa lapsia, huoltajia, henkilöstöä ja sidosryhmiä. Asukasilta ja vanhempainyhdistysten tapaaminen järjestetään Mäkelänmäen Puukoululla 21.11.2024 kello 18.–19.30.
Huoltajat vastaavat Webropol-kyselyyn viikolla 47. Kyselyssä huoltajat voivat ottaa kantaa erilaisiin skenaarioihin, joissa varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palvelut on järjestetty eri tavoin. Valmiiden vaihtoehtojen lisäksi huoltajat pääsevät itse ehdottamaan, kuinka palvelut tulisi järjestää.
Palveluverkkoon tehtävät muutokset eivät tarkoita aina negatiivista kehitystä. Huolellisella valmistelulla ja rohkealla kokeilukulttuurilla voidaan päästä laadullisesti, toiminnallisesti ja taloudellisesti hyvään lopputulokseen
Hyvinvoinnin ja palveluiden lautakunta käsittelee palveluverkkoselvitystä 17.12.2024.
Prosessin eteneminen
Ohessa on kuvattu, miten palveluverkkoselvitykseen liittyvät kuulemiset ja päätöksenteon eri vaiheet etenevät:
Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen henkilöstöä on tiedotettu viikolla 43. Kuntalaisia on tiedotettu viikolla 45 tiedotuslehti Muuramelaisessa ja kunnan verkkosivuilla. Henkilöstöä, opiskeluhuoltoa ja lapsia kuullaan viikolla 45. Palveluverkkoselvitystä esitellään lautakunnan iltakoulussa 19.11. Marraskuun aikana pidetään sidosryhmätapaamisia, asiakasilta ja järjestetään huoltajien kysely. Hyvinvoinnin ja palveluiden lautakunta pitää kokouksen aiheesta 17.12.2024 ja kunnanhallitus, sekä -valtuusto tammikuussa 2025. Mahdolliset muutokset astuvat voimaan elokuussa 2025.
Väestökehitys Muuramessa
Muuramessa on syksyllä 2024 0–15-vuotiaita lapsia seuraavasti:
Muuramen lapset ikävuosittain 2009–2024, tilanne syksyllä 2024
Perusopetuksessa on isoja ikäluokkia. Selviä ikäluokkien pienemisiä on vuonna 2016 ja 2022. Varhaiskasvatusikäisiä lapsia on noin 300 lasta vähemmän kuin alakouluikäisiä. Täten palveluverkkoa tulee tarkastella sekä lyhyellä aikavälillä että pidemmällä ajanjaksolla. Tulevaisuudessa lasten ikäluokat ovat ennusteiden mukaan pienempiä.
Muuramen väestönkehitys vuosina 2010–2023
Muurame on kasvuvoittoinen kunta asukasluvultaan. Erityisesti kuntien välisessä nettomuutossa Muurame on ollut vahvoilla vuosikymmenet. Muurameen on tyypillisesti muuttanut lapsiperheitä, joka näkyy vastaavasti kouluikäisten lasten suurempina ikäluokkina. Toisaalta uusille asuinalueille on viime vuosina muuttanut perheitä, joissa on vanhempia lapsia. Lisäksi Muuramessa on ollut luonnollinen väestönlisäys eli syntyvien ja kuolleiden suhde plusmerkkinen. Kuvassa vihreällä kuvattu kokonaismuutos muodostuu luonnollisen väestönlisäyksen, kuntien välisen nettomuuton ja nettomaahanmuuton kokonaisuudesta.
Varhaiskasvatuksen palveluverkkoselvitys
Muuramessa on alle kouluikäisiä lapsia noin 750 syksyllä 2024. Ikäluokat ovat reilusti yli sadan vuonna 2021 ja sitä vanhemmissa lapsissa. Vuonna 2022 syntyneitä lapsia on 100, vuonna 2023 on 93 lasta ja vuonna 2024 Muurameen syntyy 75 lasta. Näistä noin 750 lapsesta noin 50 asuu Isolahdessa, noin 150 lasta Kinkomaalla, 30 lasta Niittyahossa ja 515 lasta keskustan alueella.
Muuramessa on syntynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana noin 85–120 lasta vuodessa. Kuntien välisessä muutossa Muurame on ollut voittaja ja siten lasten määrä on kasvanut vanhemmissa ikäluokissa. Lasten määrän vähentyessä koko maassa, ei ole enää ennustettavissa niin merkittäviä ikäluokkien kasvua kuin aiempina vuosina. Myös Tilastokeskus on ennustanut lasten määrän kasvun johtuvan maahanmuutosta uusimmissa ennusteissaan.
Seuraavan 10 vuoden aikana Muuramen 0–7-vuotiaiden lasten määrän kehitys on aleneva (Tilastokeskuksen ennuste). Lasten kokonaismäärästä vähentäessä 0-vuotiaat saadaan varhaiskasvatuspalveluita käyttävien lasten määrä. Muuramessa lapset osallistuvat varhaiskasvatukseen maan keskiarvoa korkeampi (osallistumisaste noin 90 %). Seuraavan viiden vuoden aikana on arvioitu, että varhaiskasvatukseen osallistuu noin 100 lasta vähemmän kuin tänä vuonna.
Kun tarkastellaan alueellisesti alle kouluikäisten lasten määriä, huomataan lasten määrän vähentyminen aiemmista vuosista. Lasten määrä vaikuttaa palveluiden järjestämiseen kestävän kuntatalouden näkökulmasta. Ennen kaikkea keskiössä ovat lapsen etu ja pedagogiset näkökulmat.
Alueellinen tarkastelu alle kouluikäisten lasten määristä 1.10.2024
| Alue / syntymävuosi / lasten määrä | 2018 | 2019 | 2020 | 2021 | 2022 | 2023 | 2024 | yht. |
| Hautalanmäki – Kotiranta – Tervamäki – Paavalinvuori | 29 | 31 | 24 | 31 | 23 | 21 | 16 | 175 |
| Isolahti | 6 | 9 | 6 | 7 | 9 | 7 | 3 | 47 |
| Jaakkola – Pitkälä – Riihiniemi – Saarenkylä | 24 | 22 | 19 | 24 | 25 | 15 | 13 | 142 |
| Kinkomaa | 19 | 29 | 29 | 29 | 19 | 18 | 6 | 149 |
| Niittyaho | 4 | 4 | 5 | 4 | 4 | 5 | 4 | 30 |
| Rajala – Verkkoniemi – Velkapohja | 36 | 28 | 33 | 33 | 24 | 30 | 14 | 198 |
| yhteensä | 114 | 121 | 114 | 126 | 100 | 93 | 75* | 743 |
*ennuste
Varhaiskasvatuspalveluiden skenaariot:
Seuraavissa skenaarioissa kuvataan erilaisia vaihtoehtoja varhaiskasvatuspalveluiden järjestämiseen tulevaisuudessa. Aluksi kuitenkin esittely Muuramen varhaiskasvatuspalveluista.
Muuramen kunnan varhaiskasvatusyksiköitä on yhdeksän, jotka sijaitsevat Isolahdessa, Kinkomaalla, keskustassa ja Niittyahossa. Lisäksi kunnassa toimii kaksi yksityistä päiväkotia, joista yksi on keskustassa ja yksi Kinkomaalla. Isolahdessa päiväkoti toimii koulun kanssa samassa kiinteistössä. Lapsia päiväkodissa on noin 40–45. Kinkomaan päiväkoti on koulun yhteydessä ja siellä tarjotaan varhaiskasvatusta ja esiopetusta 8 kk–7-vuotiaille lapsille. Päiväkodissa on 54 paikkaa. Kaikki alueen esiopetusikäiset lapset ovat esiopetuksessa Kinkomaan päiväkodilla. Leikarin päiväkoti sijaitsee Kotiranta – Tervamäen alueella. Leikarin päiväkoti – koulussa on alkuopetuksen 1.–2. luokkia. Leikarissa on lapsia varhaiskasvatuksessa 110. Löytöretken päiväkoti sijaitsee lähellä Leikaria Kotirannan alueella. Löytöretkessä on 54 lasta. Samassa kiinteistössä on Karhuntassun 12 lapsen ryhmäperhepäivähoitokoti. Niittyahon päiväkoti sijaitsee koulun yhteydessä. Lapset ovat pääsääntöisesti esiopetuksessa, mutta lasten määrän vähentyessä päiväkotiin on otettu myös nuorempia lapsia. Lapsia on yhteensä 14, joista esiopetuksessa on 11 toimintavuonna 2024–2025. Rajalan päiväkoti sijaitsee Rajalassa. Päiväkodissa on 150 lasta. Saunakylän päiväkoti sijaitsee Rajalassa. Se on tilapäinen päiväkoti, joka on hankittu lasten määrän kasvaessa vuonna 2017. Päiväkodin vuokrasopimus päättyy kesäkuussa 2025. Päiväkodin lapset siirtyivät Rajalan päiväkotiin. Mäkelänmäen päiväkoti (Noppa) aloitti toimintansa elokuussa 2024. Se on osa esi- ja alkuopetuksen yksikköä Mäkelänmäki/Nisulanmäen kampusalueella. Esiopetuksessa on 49 lasta. Muuramen kunnassa toimii kaksi perhepäivähoitaja, joilla on 8 lasta hoidossa. Perhepäivähoitajat asuvat Kinkomaalla. Kinkomaalla toimii myös yksi yksityinen perhepäivähoitaja, jolla on 4 hoitopaikkaa. Yksityinen päiväkoti Aurinkolahti sijaitsee Uimolan alueella keskustassa. Aurinkolahdessa on syksyllä 2024 lapsia on 47. Aurinkolahti tarjoaa vuoro- ja iltahoitoa perheiden tarpeiden mukaisesti. Aurinkolahti on osa Norlandia-yritystä. Kinkomaalla sijaitsee Touhula-ketjun omistama Myrskylyhdyn päiväkoti, jossa on lapsia hoidossa noin 60.
Nykytila-skenaario: nykyiset palvelut säilyvät
Pienet muutokset palveluverkkoon -skenaario: Saunakylän päiväkodin ja Karhuntassun ryhmäperhepäivähoitokodin toiminnat päättyvät
Keskitetty palveluverkko -skenaario: Saunakylän ja Niittyahon päiväkotien sekä Karhuntassun ryhmäperhepäivähoitokodin toiminnat päättyvät
Isot yksiköt keskitetysti -skenaario: Saunakylän, Niittyahon ja Löytöretken päiväkotien sekä Karhuntassun ryhmäperhepäivähoitokodin toiminnat päättyvät. Isolahden päiväkodin toiminnan jatkuminen liittyy alueen lasten määrän kehitykseen (vuonna 2024 syntyy vain 3 lasta).
Muu vaihtoehto –skenaario: miten varhaiskasvatuspalveluita voidaan järjestää tulevaisuudessa Muuramessa, kun huomioidaan lasten määrän vähentyminen? Millaisia lyhyen ja pitkän aikavälin suunnitelmia voidaan kehittää yhdessä perusopetuksen kanssa huomioiden lapsen opinpolun jatkumo?
Yksityiset varhaiskasvatuspalvelut perustuvat yksityisten toimijoiden päätöksiin.
Perusopetuksen palveluverkkoselvitys
Syntyvyyden lasku on valtakunnallinen ilmiö, ja Suomessa se on erityisen suurta esimerkiksi muihin Pohjoismaihin verrattuna. Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2023 kokonaishedelmällisyysluku oli 1,26, joka on vuodesta 1776 alkavan tilastoinnin matalin syntyvyyden taso. Syntyneiden määrä laski 43 383 lapseen vuonna 2023.
Tilastokeskuksen tilastoinnin mukaan muutos on myös Muuramessa merkittävä, ja erityisen vähän perusopetusikäisiä lapsia tulee olemaan vuosina 2027–2030 (alakouluikäiset) ja 2031–2033 (yläkouluikäiset). Pientä kasvua olisi ennusteen mukaan luvassa vuosina 2031–2032, mutta vuoteen 2024 verrattuna lapsia on edelleen yli 130 vähemmän (kuva 1).
Kuva 1.
Palveluverkkoselvityksen keskeisenä tavoitteena on laadukkaiden ja yhdenvertaisten opetuspalveluiden tarjoaminen tarkoituksenmukaisella tavalla. Keskiössä on lasten ja nuorten etu. Tavoitteiden määrittelyssä huomioidaan muutokset, jotka ovat toteutettavissa heti seuraavan lukuvuoden alussa, sekä sellaiset muutokset, jotka ulottuvat pidemmälle aikavälille.
Lyhyen aikavälin tavoitteena on tehdä perusopetuksen palveluverkkoon sellaisia muutoksia, jotka takaavat yhdenvertaisen ja laadukkaan perusopetuksen kaikille perusopetusikäisille lapsille ja nuorille lukuvuodesta 2024–2025 alkaen. Keskeistä muutoksissa on huomioida 1.8.2024 voimaan tulevat perusopetuslain muutokset ja niihin liittyvät perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin tulevat määräykset, jotka vaikuttavat merkittävästi oppimisen tuen järjestämiseen ja sitä kautta ryhmien muodostamiseen. Myös perusopetusasetuksen mukainen tuntijako muuttuu, mikä käytännössä tarkoittaa sitä, että lisätään kaksi vuosiviikkotuntia äidinkieleen ja kirjallisuuteen vuosiluokille 1–2 sekä yksi vuosiviikkotunti matematiikkaan vuosiluokille 3–6. Opetuksen järjestäjä kohdentaa tunnit paikallisesti tarkemmin vuosiluokittain. Lisäysten johdosta perusopetusasetuksen viikoittainen kokonaistuntimäärä nousee kolmella tunnilla. Näillä muutoksilla on vaikutusta esimerkiksi oppilaiden koulupäivien pituuteen ja koulukuljetusten järjestämiseen.
Pidemmän aikavälin tavoitteissa tarkastellaan palveluverkkoa useamman vuoden aikajänteellä. Huomattavaa on, että perusopetusikäisten oppilaiden määrä on nykyisten tilastojen valossa pienimmillään noin vuonna 2030. Vaikka pientä kasvua tuon ajanjakson jälkeen on ennustettavissa, määrät eivät kuitenkaan palaa enää tämän hetken tasolle, vaan korkeimmillaankin oppilaita on noin 130 aiempaa vähemmän.
Perusopetuksen palveluverkon skenaariot
- Ei muutoksia nykyiseen palveluverkkoon
Tämä skenaario tarkoittaa, että kaikki perusopetuksen toimintayksiköt jatkavat toimintaansa entiseen tapaan. Oppilaaksiottoalueita ja lähikoulun määräytymisperiaatteita tarkastellaan tarpeen mukaan. Todennäköistä on, että mikäli eri vuosiluokkien ryhmäkoot jäisivät pieniksi (alle 10 oppilasta), ryhmistä muodostettaisiin jatkossakin yhdistelmäluokkia.
Haastavinta on ennustaa, miten oppimisen tukea koskeva perusopetuslain muutos tulee vaikuttamaan opetusryhmien muodostamiseen. Mikäli yleisopetuksen ryhmässä saa jatkossa olla korkeintaan viisi oppilaskohtaisia tukitoimia saavaa oppilasta, lähikouluperiaate ei välttämättä toteudu entiseen tapaan, jotta mitoitukset saadaan toteutettua.
- Niittyahon oppilasmäärän kasvattaminen
Jotta Niittyahon oppilasmäärä saataisiin nostettua kestävälle ja pedagogisesti tarkoituksenmukaiselle tasolle, vaihtoehtona voisi olla ratkaisu, jossa oppilaaksiottoaluetta laajennettaisiin ja viidennet ja kuudennet luokat opiskelisivat alakoulun loppuun Niittyahossa. Tällä hetkellä 5.–6.-luokkalaiset siirtyvät Puukouluun. Ratkaisu vaatisi edelleen yhdysluokkien muodostamista. Koulukuljetukset eivät nouse tässä vaihtoehdossa talouden kannalta ratkaisevaksi tekijäksi. Pelkkä Niittyahon alueella asuvien oppilaiden jääminen Niittyahon kouluun alakoulun loppuun saakka ei riitä nostamaan oppilasmäärää riittävälle tasolle, vaan tällöin tulisi tarkastella myös Riihiniemen, Saarenkylän ja Hautalahden alueella asuvia. Tällöin vuosina 2025–2029 oppilasmääräennuste vaihtelisi 66 ja 86 oppilaan välillä.
- Niittyahon koulun perusopetustoiminta siirretään Puukoulun yhteyteen
Niittyahon haasteena jo lukuvuonna 2024–2025 on ollut oppilasmäärien vähyys, minkä vuoksi kuluvana vuonna koulussa ei aloittanut lainkaan 1. vuosiluokkaa. Vuosien 2025–2029 aikana Niittyahosta olisi tulossa ensimmäiselle luokalle 3–8 lasta. Mikäli oppilasmäärissä huomioidaan myös Riihiniemen, Saarenkylän ja Hautalahden asukkaat, aloittavia oppilaita olisi vuodesta riippuen 9–15. Molemmilla tavoilla laskettuna oppilaat mahtuisivat Puukoulun tiloihin nykytilanteeseen suhteutettuna. Toki oppilasmäärien vähentyessä tilaa vapautuu jatkossa Puukoululla vielä lisää.
Puukoulun ja Niittyahon koulun etäisyys on reitistä riippuen 5,5–6,3 km. Kuljetusoppilaiden osalta koulukuljetusten kesto ei keskitetyssä ratkaisuissa ylittäisi 2,5 tunnin enimmäisaikaa. Tällä hetkellä kauimpana Niittyahon koulusta asuvan oppilaan koulumatka pitenisi 15 kilometristä 19 kilometriin. Ajallisesti taksilla kuljettavaan matkaan vaikuttaa se, kuinka paljon muita oppilaita ja kuinka kaukaa samaan taksiin otetaan matkan varrella kyytiin.
Jo nykyisellään oppilaaksiottovaiheessa osalle oppilaista on osoitettu koulupaikka Niittyahosta, vaikka se olisi voinut kriteerien perusteella olla myös Puukoulussa. Sama tilanne on esiopetuksessa, joten vuoden 2024 eskareiden määristä ei voida suoraan johtaa seuraavan vuoden ykkösluokkalaisten määrästä.
Myös varhaiskasvatuksen skenaarioissa yhtenä vaihtoehtona on varhaiskasvatus- ja esiopetustoiminnan keskittäminen keskustan alueen yksiköihin. Mikäli tällainen vaihtoehto päätetään toteuttaa, tulee harkittavaksi joko kiinteistön myynti tai muun jatkokäytön suunnittelu. Kunnan kohdekorttiin merkittyjen tietojen perusteella rakennuksen kunto on arvioitu tyydyttäväksi. Peruskorjausaikataulua ei ole määritelty, mutta toimenpiteisiin tehdyssä kirjauksessa pohditaan, tulisiko kiinteistö säilyttää kunnan omistuksessa vai ei. Kuten aiemmin on jo mainittu, pedagogiikkaa tukeva tilojen muuntojoustavuus ei juurikaan toteudu Niittyahossa.
Skenaarion kustannusvaikutuksista merkittävin on sisäinen vuokra. Tällä hetkellä perusopetuksen osalta vuokra Niittyahossa on 95 860 euroa, joka tekee oppilasta kohden noin 1809 euroa per vuosi. Opetushenkilöstön osalta muutos koskisi työskentely-yksiön sijaintia eli se muuttuisi keskustaan Puukoululle. Aamu- ja iltapäivätoiminnan osalta henkilöstövaikutukset olisivat merkittävämmät toiminnan päättyessä kokonaan Niittyahossa.
Mikäli Niittyahon koulun lakkauttaminen on pidemmälle harkittava vaihtoehto, tulee pohtia, lakkautetaanko koko yksikkö kerralla vai asteittain siten, että nykyiset oppilaat opiskelevat vielä neljännen luokan loppuun saakka Niittyahossa.
- Niittyaho ja Leikari lakkautetaan ja perusopetustoiminta siirretään Puukoululle
Kolmannessa vaihtoehdossa Niittyahon lisäksi myös Leikarin oppilaat siirrettäisiin Puukoululle. Maantieteellisesti yksiköt ovat melko lähellä toisiaan. Kävellen matkaa kertyy reitistä riippuen noin 1,2–1,3 kilometriä. Riippuen oppilaan kotiosoitteesta lisämatka saattaa tuottaa muutamia kuljetusetuuksia, mutta tarkkoja lukuja ei tässä vaiheessa voida arvioida. Lukumääriin voivat vaikuttaa myös huoltajien toivomat toissijaiset koulupaikat.
Leikarin päiväkoti-koulussa on tällä hetkellä 59 1.–2.-luokan oppilasta eli hieman enemmän kuin Niittyahossa 1.–4.-luokilla yhteensä. Vuosina 2025–2029 Leikarissa koulunsa aloittavia olisi 19–23 oppilasta. Leikarin tulevaisuutta pohtiessa tulee ottaa huomioon varhaiskasvatuksen palveluverkkoonmahdollisesti tulevat muutokset. Vaihtoehtoisesti Puukoululle voisivat siirtyä Leikarista vain toisen luokan oppilaat, mutta pedagogisesta näkökulmasta tällainen ratkaisu ei tuo oppilaalle erityisiä etuja.
Sisäiset vuokrakustannukset Leikarin koulun osalta ovat vuodessa 129 320 euroa, joka tekee nykyisellä oppilasmäärällä 2192 euroa per oppilas. Henkilöstön osalta muutos merkitsisi työskentely-yksikön siirtymistä Puukoululle.
- Isolahden koulun lakkautetaan ja perusopetustoiminta siirretään Puukoululle
Isolahden koulun nykyinen oppilasmäärä ja -ennuste on seuraavanlainen:
Oppilaista on tällä hetkellä muodostettu kolme yhdistelmäluokkaa eli 1.–2.-luokkalaiset, 3.–4.-luokkalaiset ja 5.–6.-luokkalaiset. Pedagogisesti yhdistelmäluokissa on omat haasteensa ja etunsa, mutta erityisen haasteellista on pohtia tulevan oppimisen tuen uudistuksen vaikutuksia ja mahdollisia mitoituksia ryhmien muodostamiseen. Tällä hetkellä esimerkiksi yhdessä luokassa saattaa olla 11 tehostetun tuen oppilasta. Mikäli nämä kaikki oppilaat katsotaan uudistuksen myötä olevan sellaisia, jotka tarvitsevat oppilaskohtaisia tukitoimia, he eivät jatkossa voisi olla samassa opetusryhmässä, sillä tuen uudistuksen myötä heitä voisi olla vain viisi samassa ryhmässä. Oppilaita ei kuitenkaan voi jakaa kahdelle eri luokalle, koska rinnakkaisluokkia ei ole Isolahdessa tarjolla. Tällöin vaihtoehtona on osoittaa koulupaikka jostakin toisesta koulusta. Tämänhetkisen ymmärryksen mukaan on kuitenkin epätodennäköistä, että kaikki tehostetussa tuessa olevat oppilaat saisivat jatkossa oppilaskohtaisia tukitoimia, vaan ainakin osa heistä siirtynee ryhmäkohtaisen tuen piiriin.
Isolahden oppilaiden siirtäminen Puukoululle vaikuttaisi kuljetuskustannuksiin. Oppilaiden koulumatkan pituus ei tässä skenaariossa tulisi ylittämään lain sallimia määräaikoja, mutta kuljetuspäätösten määrä tulisi kasvamaan, sillä käytännössä kaikki Isolahdessa asuvat olisivat kuljetusetuuden piirissä. Isolahden koulun vuokrakustannukset ovat 130 610 euroa eli noin 2177 euroa per oppilas. On kuitenkin huomioitava, että samassa kiinteistössä toimii myös päiväkoti ja varhaiskasvatuksen palveluverkkoratkaisuilla on vaikutusta myös kouluun liittyviin päätöksiin. Isolahden tilannetta tulisikin tarkastella pidemmällä aikavälillä ja erityisesti sitten, kun oppimisen tuen uudistuksesta saadaan tarkempaa tietoa. Henkilöstön osalta muutos merkitsisi työskentely-yksikön muutosta.
- Joku muu vaihtoehtoinen skenaario
Tässä palveluverkkoselvityksen vaiheessa ei ole vielä kuultu lasten, huoltajien, henkilöstön ja muiden sidosryhmien mielipiteitä ja ajatuksia palveluverkon kehittämisestä. Tästä syystä yksi skenaario on tässä prosessin vaiheessa jätetty avoimeksi, sillä asianosaisilla tulee olla aito vaikuttamisen mahdollisuus tehtäviin päätöksiin.
Kinkomaan koulun ja Mäkelänmäen Puukoulun osalta ei ole tarvetta tässä vaiheessa tehdä tarkastelua, koska niissä oppilaiden määrä ei lähitulevaisuudessa laske opetuksen järjestämisen kannalta kriittiselle tasolla.