Valitse sivu

-Suomessa on tällä hetkellä kahdenlaisia kuntia: niitä, joilla on haasteita ja niitä, joilla on mahdoton tilanne. Muuramen taloudessa on haasteita, mutta tilanne ei ole onneksi mahdoton. Tarkalla taloudenpidolla voimme saada asiat kuntoon, arvioi kunnanjohtaja Jarkko Määttänen kunnanjohtajan kyselytunnilla pitämänsä alustuksen päätteeksi. 

Määttänen puhui muuramelaisille maanantaina 7.10. Muuramesalissa. Kyselytunti järjestettiin viime syksyn tapaan ennen kunnanvaltuuston kokousta. 

Kunnanvaltuuston puheenjohtaja Ville Väyrynen totesi, että kyselytuntien jatko jää ensi kevään vaaleissa valittavan uuden kunnanvaltuuston päätettäväksi. Syysillassa vaikutti kuitenkin siltä, että tilausta ja tahtoa on. Yleisöä oli saapunut paikalle useita kymmeniä, kysymyksiä esitettiin ja niihin vastattiin. 

Määttäseltä kysyttiin muun muassa kunnan taseeseen hyvinä vuosina kertyneen ylijäämän määrää. Summa on 13,4 miljoonaa. Tulevat vuodet ovat kuitenkin alavireisiä. Kuluvan vuoden alijäämäennuste on 1,6 miljoonaa euroa. Kahden seuraavan vuoden alijäämäksi ennustetaan noin 2-2,5 miljoonaa euroa per vuosi. Tilanne selittyy muun muassa kunnan raskailla investoinneilla ja valtionosuuksien leikkauksilla. 

– Meillä on puskuria, ja sen ansiosta pystymme hakemaan tasapainoa talouteen. Äkkiä se kuitenkin kuluu, joten nyt täytyy toimia aktiivisesti, kunnanjohtaja totesi. 

Haasteita lisää uusien vastuiden sälyttäminen kunnille. Vuoden vaihteessa voimaan tuleva työllisyysalueuudistus tuo Muuramelle 870 000 euroa valtion rahoitusta, mutta uudistuksen kokonaiskustannus on yli miljoonan euron luokkaa. 

Taloutta korjaavia toimenpiteitä on haettu EU:n rahoittamista työllisyyshankkeista, kehittämällä kaavoitusta ja maanhankintaa sekä kunnan yksikkömenojen suitsimisella. Tällä hetkellä kunnassa on käynnissä toiminnalliset yt-neuvottelut. Prosessissa tarkastellaan organisaatiorakennetta ja kunnan työntekijöiden tehtävänkuvia. 

-Jokaisella palvelualueella on sisältöjä, joita voidaan tehdä tehokkaammin. Pyrkimyksenä on saada yt:t päätökseen siihen mennessä, kun talousarvioesitys valmistuu, Määttänen totesi. 

Kohti kasvun kierrettä 

Kunnanjohtaja aloitti tilaisuuden tilannekatsauksella, joka oli suurelta osin korutonta kertomaa. Muurame ei ole päässyt vielä “kasvun kierteeseen”, jota visioitiin viime syksynä vastaavassa tilaisuudessa. 

Kuntastrategiassa asetettu väkiluvun kasvutavoite on 150 uutta muuramelaista per vuosi. Asukasluvun kasvu oli viime vuonna reilu 70 ja tänä vuonna mennään alle 20:en lukemassa. Syntyvyyskin on pudonnut viime vuosien vauhdista. 

Kuntastrategian tavoitteisiin lukeutuu myös 35 uuden työpaikan syntyminen joka vuosi. Työpaikkamäärä ei kuitenkaan ole juuri kasvanut viime vuosina, eikä kuluva vuosi näytä paremmalta. 

-Muutoksia on saatava aikaiseksi, jotta päästään kasvuun. Tarvitsemme lisää kuntalaisia ja työpaikkoja, jotta kunnan tulopohja saadaan kuntoon. Tulojen turvin rahoitetaan kuntalaisten palvelut, Määttänen totesi. 

Hyvinvointialueella hyviä asioita 

Korjaavat toimenpiteet on aloitettu ja hyviäkin signaaleja on paljon. Muurame esimerkiksi saavutti viidennen sijan valtakunnallisessa Kuntabarometrissa, jossa mitataan muun muassa yrittäjämyönteisyyttä. 

Hyvinvointialueen palveluverkkorakenne on kunnanjohtajan arvion mukaan Muuramelle edullinen. Muuramen sote-keskuksella on alueellaan keskeinen asema. Hyvinvointialueen kanssa keskusteltavia ajankohtaisia asioita ovat lisäksi uusi paloasema, kuntouttavan työtoiminnan järjestäminen ja oppilashuolto. 

Kunnanjohtaja korosti, että Muuramessa tehdään aktiivisesti töitä maanhankinnan ja kaavoittamisen saralla. Näin mahdollistetaan asumisen lisäksi yritystoiminnan kasvu.  

-Riittävä tonttivaranto on varmistettava. Tietyistä tonteista alkaa olla puutetta, mutta tilanne on tiedostettu ja sen mukaan toimitaan. Lisäksi konserniohjausta parannetaan kunnan konserneissa, kuten Muuramen Lämmössä. Pyrimme kehittämään myös senioriasumista yhteistyössä hyvinvointialueen kanssa, Määttänen sanoi. 

Kunnanjohtaja nosti esiin myös kunnan vesihuollon haasteet. Niistä saatiin kouriintuntuva esimerkki syyskuussa sattuneen putkirikon seurauksena. Tehostamistoimenpiteitä on alettu tehdä verkoston toiminnan turvaamiseksi ja muun muassa viestinnän parantamiseksi. 

Talouspuolelle paineita syntyy suuresta monitoimitaloinvestoinnista, joka on valmistumassa koulunmäelle loppuvuoden aikana. Koulukeskuksen yhteyteen rakentunut kokonaisuus sisältää uimahallin ja kuntosalin laajennuksen, uuden liikuntahallin ja opetustiloja eri ikäisille lapsille ja nuorille. Moderni kokonaisuus palvelee nykyisiä asukkaita ja voi houkutella uusia. 

Esille nousi isojen linjausten lisäksi myös pieniä, mutta katutasolla merkittäviä harmin aiheita. Kuntalainen kritisoi valokuitu-urakoitsijan Paavalinvuoreen jättämiä sotkuja, jotka ovat lojuneet paikoillaan pitkään. 

-Kunnan rooli on antaa urakoitsijalle lupa toimintaan. Silloin määritellään, miten alueella toimitaan, miten jäljet siivotaan ja missä ajassa. Tämä ei ole mennyt parhaalla tavalla, kun ei ole laadittu kirjallisia sopimuksia asiasta. Suusanallisia lupia ei enää jatkossa anneta, Jarkko Määttänen linjasi.