Monilukutaito on ihmisenä olemisen ja elämisen taitoa yhä kirjavammassa maailmassa. Se on taitoa ymmärtää ja tulla ymmärretyksi. Se on taitoa suhtautua maailmaan samaan aikaan avoimesti ja terveen kriittisesti.
Jokainen meistä tulkitsee ja tuottaa erilaisia tekstejä päivittäin arjen tilanteissa koulussa, työssä ja harrastuksissa. Toimimme tekstien kanssa monin tavoin; kun luemme ja katsomme uutisia, kuuntelemme äänikirjoja ja podcasteja, kirjoitamme ja äänitämme pikaviestejä. Tekstien lukeminen ja tuottaminen edellyttää monilukutaitoa eli taitoa lukea, ymmärtää ja tulkita sekä kirjoittaa ja tuottaa monimuotoisia tekstejä erilaisissa ympäristöissä ja erilaisin välinein. (Oph, Kansallinen lukutaitostrategia 2030).
Loppuvuodesta 2021 julkaistun Kansallisen lukutaitostrategian 2030 keskiöön on nostettu monilukutaidon vahvistaminen. Monilukutaidon kehittäminen antaa sinulle valmiudet arvioida tietoa, väitteitä ja mielipiteitä, tarvittaessa myös haastaa niitä. Et jää keskustelusta syrjään, et ole helposti höynäytettävissä ja osaat toimia vastuullisesti. Ilman monilukutaitoa ihminen ymmärtää ympäristöään heikosti. Silloin oma ymmärrys ja ajattelu voi korvautua uskomuksilla ja maailmankuva saattaa jäädä kapeaksi. (Monilukutaitoa Opitaan Ilolla (MOI) -kehittämisohjelma, http://www.monilukutaito.com/).
Monilukutaito (Lähde: Oph, Kansallinen lukutaitostrategia 2030)
Lyhyesti sanottuna monilukutaito merkitsee mahdollisuutta täysivaltaiseen osallisuuteen ja vastuulliseen osallistumiseen. Monilukutaito on meidän jokaisen oikeus.
Muuramen kirjasto on saanut Aluehallintovirastolta rahoituksen Kansalliseen lukutaitostrategiaan pohjautuvalle Tietotaitoa arkeen – monilukutaitoa kaikelle kansalle -hankkeelle. Hankeen puitteissa toteutetaan lukupiiri/keskustelutilaisuus +asiantuntijavierailu -kokonaisuuksia monilukutaidon eri osa-alueista. Hankkeeseen liittyviä kaikille asiasta kiinnostuneille tarkoitettuja tilaisuuksia ja yleisöluentoja järjestettiin kaikkiaan 6 kappaletta vuoden 2023 loppuun mennessä. Ensimmäiset hankkeen luennot järjestettiin syksyllä 2022. Aiheeksi valikoituivat tässä maailmanajassa erittäin ajankohtaiset kokonaisuudet: kuvanlukutaito ja kriittinen lukutaito. Keväällä 2023 luentojen aiheena olivat poliittinen lukutaito ja terveyslukutaito. Syksyllä 2023 on luentojen aiheena olivat robotiikka ja tekoäly sekä talouslukutaito.
Talouslukutaito
Monilukutaitohankkeen viimeisen luennon piti Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun yliopistonopettaja Juhani Raatikainen
Luennolla käsiteltiin sijoittamiseen ja järkevään taloudenhoitoon liittyviä ajankohtaisia teemoja ja myyttejä. Kuinka pitäisi suhtautua väittämiin ”ilmaista rahaa on tarjolla eikä velkaantumisella ole mitään väliä” tai ”julkinen velka ei ole ongelma, koska on monia vielä voimakkaammin velkaantuneita maita”. Nopea rikastuminen on mahdollista kaikille, pitää vain uskaltaa ottaa riskiä tarpeeksi (”ryysyistä rikkauteen narratiivi”). Mikä on taidon merkitys sijoittamisessa? Näiden teemojen käsittelyn kautta luento johdatteli talousuutisten kriittiseen lukutaitoon.
Juhani Raatikainen toimii Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa rahoituksen (taloustiede) yliopistonopettajana. Laajan akateemisen uran lisäksi hän on työskennellyt myös pitkään rahoitusmarkkinoilla, mm. ekonomistina ja toimistopäällikkönä Suomen Pankissa, sijoitussalkun hoitajana, johdannaisdealerina ja riskienhallinnan asiantuntijana useissa pankeissa ja pankkiiriliikkeissä sekä Suomessa että Englannissa.
Kirjallisuutta talouslukutaidosta
Robotiikka ja tekoäly
Lähitulevaisuudessa robotiikan merkitys arjessa tulee yleistymään. Jo nyt robotiikkaa hyödynnetään esimerkiksi kodinkoneissa ja kehitys jatkuu edelleen. On mahdollista, että tulevaisuudessa yhä useampi päätyy työskentelemään robotin kanssa tai ainakin hyödyntää robotiikkaa jollakin tapaa työtehtävissään. (Pasi Hänninen, Jyväskylän yliopiston avoin yliopisto.)
Myös tekoäly on kasvavassa määrin osa arkeamme. Tekoäly tai AI (artificial intelligence) viittaa koneen kykyyn käyttää ihmiselle tyypillisiä toimintoja, kuten päättelykykyä, oppimista ja luomista (Euroopan parlamentti). Tekoälyn avulla on mahdollista luoda esimerkiksi taidetta ja kirjallisuutta.
Tekoälystä ja robotiikasta luennon piti Jyväskylän yliopiston avoimen yliopiston opettaja Pasi Hänninen.
Kirjallisuutta robotiikasta ja tekoälystä
Jyväskylän yliopisto: Robotiikka on pian sinunkin arkeasi
Mitä tekoäly on ja mihin sitä käytetään?
Kirjoituspiiri
Luentojen lisäksi hankkeeseen liittyi myös kaksi kaikille avointa kirjoittamisen lyhytkurssia. Ensimmäinen neljän kokoontumiskerran kurssi järjestettiin marraskuussa, ja toinen vastaava lyhytkurssi toteutettiin maaliskuussa 2023. Ohjaajina toimivat Keski-Suomen sanataideyhdistys Rapina ry:n sanataideohjaajat Lily Laine, Marras Mustonen ja Merja Toppi.
Kirjallisuutta kirjoittamisesta
Keski-Suomen sanataideyhdistys Rapina
Terveyslukutaito
Terveyslukutaidolla tai terveyden lukutaitolla viitataan kykyyn ymmärtää, löytää ja käyttää tietoa terveydestä. Se kertoo esimerkiksi siitä, kuinka hyvin ihminen ymmärtää terveydenhuollon ammattilaiselta saamiaan ohjeita tai kuinka helposti hän löytää itse tietoa omaan terveyteensä ja sen ylläpitoon liittyen. (jyu.fi.) Terveyslukutaitoa tarvitaan, sillä tietoa terveydestä on tarjolla runsaasti, eikä kaikki tieto ole välttämättä totta.
Terveyslukutaidon Luennolla käsiteltiin kirjavan terveystiedon viidakkoa käytännönläheisten esimerkkien kera: Mistä tunnistan luotettavan tiedon? Mitkä ovat epäilyttävän terveysväitteen tunnusmerkkejä?
Luennon piti Tiedenaisista tuttu ravitsemusasiantuntija ja tohtorikoulutettava Heidi Kinnunen, joka päivätyökseen murtaa terveysmyyttejä sosiaalisessa mediassa.
Tiedenaiset on seitsemän asiantuntijanaisen perustama media, jonka missiona on tarjota tutkittuun tietoon pohjautuvaa terveyssisältöä helposti lähestyttävästi. Tiedenaiset on kasvanut muutamassa vuodessa huippusuosituksi somen suurimmaksi tiedeyhteisöksi! Tiedenaisten asiantuntijuus koostuu lääke-, ravitsemus- ja kasvatustieteistä.
Kirjallisuutta terveyslukutaidosta
Hammaslääkärilehti: Terveyden lukutaito määrittää terveyskäyttäytymistä
Jyväskylän yliopisto: Hyvä terveyden lukutaito edistää terveyttä iäkkäillä
Miksi liikun: Terveyden lukutaito määrittää terveyskäyttäytymistäsi
Johanna Eronen: Terveyden lukutaito – ajankohtainen mutta vähän tutkittu kansalaistaito (Gerontologia 2/2021)
Poliittinen lukutaito
Jokainen meistä hyödyntää poliittista lukutaitoa tutustuessaan poliittisiin kirjoituksiin tai keskusteluihin tai lukiessaan niitä. Poliittisella lukutaidolla voidaan tarkoittaa tapaa tarkastella maailmaa kriittisesti niin, että huomioi politiikkaa selittäviä tekijöitä. (Ilona Rantala: Politiikan lukulasit)
Käsityksemme politiikasta muotoutuu pitkälti mediavälitteisesti. Vaalien alla politiikka näyttäytyy meille vaaliväittelyinä, galluptuloksina ja toimittajien spekulaatioina, mutta median ja politiikan suhde on paljon tuota mutkikkaampi. Miten journalistinen media osallistuu politiikan tekemiseen? Entä millainen merkitys on sosiaalisen median alustoilla? Kenen ääni kuuluu missäkin, miten ja miksi? Ja mitä merkitystä sillä on?
Politiikan lukutaidosta kävi luennoimassa politiikan journalismiin perehtynyt yliopisto-opettaja Jari Väliverronen Tampereen yliopistosta.
Kirjallisuutta poliittisesta lukutaidosta
Politiikan ymmärtäminen vaatii vaivannäköä
Tieto on politiikan ymmärtämisen väline
Kuvanlukutaito
Kuvanlukutaito on osa medialukutaitoa. Se tarkoittaa mm. sitä, että ymmärrämme millä keinoilla kuva voi meihin vaikuttaa ja miten se voi ohjata havaintojamme. Se on myös kykyä nähdä kuvien pintaa syvemmälle kuvan kulttuurisidonnaisiin merkityksiin.
Kaikki kuvat ovat visuaalisia, mutta kaikki visuaalinen ei ole kuvallista. Visuaalisuus sisältää paljon muutakin kuin kuvat; siihen sisältyy kaikki nähtävissä oleva ympäristössämme. (http://vintti.yle.fi/yle.fi/mediakompassi/mediakompassi/)
Visuaalinen lukutaito viittaa joukkoon visuaalisia kykyjä, joita ihminen voi kehittää näkemällä ja muiden aistien antaman kokemuksen varassa. Kehittyessään nuo kyvyt mahdollistavat visuaalisesti lukutaitoisen ihmisen tulkita ja erotella ympäristönsä näkyvää toimintaa, esineitä, luonnon tai ihmisen muovaamia symboleita. Näiden kykyjen luova käyttö on avain kommunikaatioon toisten kanssa, ja niiden avulla ihminen voi tulkita visuaalisen kommunikaation mestariteoksia. (Puustinen & Seppänen, Luottamuksen kuva 2010.)
Kuvanlukutaidosta kävi luennoimassa muuramelainen valokuvaaja Hanna-Kaisa Hämäläinen, joka voitti vuoden 2021 parhaan lehtikuvan palkinnon, sekä valittiin vuoden kuvajournalistiksi.
Kirjallisuutta kuvanlukutaidosta
Tuhat sanaa – kuvanlukutaidon oppimateriaali
Kriittinen lukutaito
Kriittinen lukutaito tarkoittaa kykyä arvioida, tulkita ja analysoida tietoa. Lisäksi se on taitoa tunnistaa, miten teksteillä ja diagrammeilla voidaan vaikuttaa ja jopa johtaa harhaan. Taidosta on tullut entistä tärkeämpi, kun virheellisen tiedon leviämisestä on tullut yksi nyky-yhteiskunnan suurimmista ongelmista. Mikäli tekemämme päätökset pohjautuvat väärään tai virheelliseen tietoon, sillä voi olla kauaskantoisia vaikutuksia esimerkiksi terveyteen ja talouteen.
Kirjoitetun kielen avulla ajatuksemme leviävät tehokkaasti, erityisesti internetin aikakaudella. Lukemisessa, kuten kaikessa ihmisten välisessä kommunikaatiossa tarvitaan kuitenkin kriittistä arviointikykyä, koska kaikki saamamme tieto ei ole totuuden tai etujemme mukaista.
(Minna Torppa, Apulaisprofessori, Jyväskylän yliopisto, CRITICAL hankkeen varajohtaja)
Kriittisestä lukutaidosta luennon piti CRITICAL-hankkeen (STN) www.educritical.fi vuorovaikutusvastaava ja Jyväskylän yliopistossa väitöskirjaa lasten ja nuorten kriittisestä lukutaidosta valmisteleva tutkija Elina Hämäläinen.
Kirjallisuutta kriittisestä lukutaidosta
Kriittinen lukutaito on kansalaistaito
Lukutaito kehittyy yhdessä lukemalla
Koulu kriittisyyden ja kriittisen lukutaidon perustana
Miksi vastustamme tietoa? Tietoresistenssiin on monta syytä
Lisämateriaalia
Kirjastot.fi -sivuston materiaalia mediakasvatukseen, lähdekritiikkiin ja keskusteluihin
FaktaBaari: Diginatiiveista digitaalisesti lukutaitoisiksi kriittisiksi ajattelijoiksi