Pitkän linjan poliittinen vaikuttaja Hannu Tapiola pyörähti perjantaina 10.1.2025 vierailulla Muuramessa. Tapiola toimi Muuramen kunnanvaltuuston puheenjohtajana peräti yli 11 vuoden ajan 70-80-luvulla. Vuonna 1978 hänet valittiin ensimmäisenä muuramelaisena eduskuntaan sosiaalidemokraattien riveistä.
Vierailullaan Tapiola tapasi muun muassa kunnanjohtaja Jarkko Määttäsen sekä Muuramen ensimmäisen kunnanjohtajan Pauli Aution. Määttänen antoi Tapiolalle kotiin viemisiksi loppuvuodesta julkaistun tietokirjan Muuramen malliin Teollistumishistoria 1960 – 2024.
Muuramen kehitys kiinnostaa yhä, ja siteet vanhaan kotikuntaan ovat edelleen vahvat. Tapiolan neljästä lapsesta vanhin asuu perheineen Muuramessa, ja toinenkin lähellä Jyväskylässä. Tapiola itse on viihtynyt eläkepäivillään Tampereella, jossa asuu puolisonsa Annikki Nirvi-Tapiolan kanssa.
Hannu Tapiola pysyy ajan hermolla lukemalla joka päivä tarkasti Helsingin Sanomat ja Aamulehden. Aikaa voi vierähtää useampikin tunti. Myös fyysisestä kunnosta huolehtiminen on tärkeää.
-Nykyään sauvakävelen paljon. Kotoa Hämeenpuiston laidalta lähden kiipeämään Pyynikille. Pyrin siihen, että tulisi hiki pari kertaa viikossa, Tapiola naurahtaa.
Muuramen aikojen ystävistä ja kollegoista hän vaihtaa kuulumisia etenkin Pauli Aution kanssa.
– Aikoinaan pelattiin paljon tennistä ja golfattiinkin. Nykyään soitellaan Paulin kanssa säännöllisesti, Tapiola kertoo.
Opettajasta vaikuttaja
Porvoossa vuonna 1939 syntynyt Hannu Tapiola työskenteli opettajana aikana ennen politiikkaa ja sen ohessakin. Työuransa alussa hän oli kansakoulunopettajana Rautavaaralla ja keskikoulun opettajana Kerimäellä.
Keski-Suomeen hän päätyi 60-luvun puolivälissä. Tapiola työskenteli historian ja yhteiskuntaopin lehtorina Jyväskylän normaalikoulussa vuoteen 1985 saakka. Vuosina 1985-1986 hän oli myös koulun rehtorina.
Poliittinen vaikuttaminen alkoi perheen muutettua isomman asunnon perässä Jyväskylästä Muurameen. Koti löytyi Muuramen Valkolasta vuonna 1967. Maalaistalon isäntä asui itsekseen yläkerrassa, ja Tapiolan perhe asutti vuokralaisina muuta taloa.
-Kirjoitin silloin Jyväskylän työväenyhdistyksen historiaa ja ikkunasta näin Jyväskylän ja Muuramen rajalle. Talo taitaa olla edelleen paikoillaan. Se jää oikealle puolella vanhaa nelostietä, kun ajetaan Jyväskylään päin, Tapiola muistelee.
Hannu Tapiolan poliittisen uran alku ei sisältänyt suuria fanfaareja, mutta hän meni kuitenkin läpi ensimmäisissä kuntavaaleissaan. Muuramelaiset antoivat 40 ääntä miehelle, jota eivät vielä kovin hyvin tunteneet. Tuttavuudesta tuli kuitenkin pitkä ja se johti eduskuntaan asti muuramelaisten vahvalla tuella.
Kunnantalolla tutuksi tullut Pauli Autio yllytti Tapiolan muuttamaan uudelle Verkkoniemen alueelle. Talo rakennettiin Hakatien varrelle. Tapiola muistelee, että ikkunasta näki, kuinka lehmät laidunsivat niityllä.
-Tämä kirja on varmasti mielenkiintoinen, kun olen omin silmin nähnyt sen aivan valtaisan kehityksen, mikä Muuramessa on tapahtunut. Muutin täältä pois vuonna 1986, ja sen jälkeen on tietysti myös tapahtunut paljon, hän toteaa.
Hannu Tapiola muutti Muuramesta Kotkaan. Siellä hän toimi apulaiskaupunginjohtajana ja myöhemmin kaupunginjohtajana eläköitymiseensä saakka.
Muuramelaista perustamassa
Aktiivisen eläkeläisen ansioluetteloon mahtuu monenlaista: Kunnallisten luottamustehtävien ja kansanedustajuuden lisäksi Tapiola on ollut kauppa- ja teollisuusministeri Seppo Lindblomin poliittinen sihteeri 1983–1984. Hän oli Urho Kekkosen valitsijamies vuoden 1978 presidentinvaaleissa ja Mauno Koiviston valitsijamies vuoden 1982 vaaleissa. Lisäksi hän toimi SDP:n Keski-Suomen piirin puheenjohtajana.
Tapiola on ollut myös aktiivinen kynäniekka. Hän toimi Kymen Sanomien kolumnistina vuosien ajan ja oli perustamassa Muuramelainen-lehteä vuonna 1970.
-Lehti perustettiin, koska siihen aikaan kunnassa oli tyytymättömyyttä sen suhteen, miten Keskisuomalainen huomioi Muuramea uutisoinnissaan. Perustettiin oma lehti, joka oli ja on varsin ainutlaatuinen Suomen kuntakentässä, Hannu Tapiola toteaa.