Kinkomaan koulussa työskentelevä Heini Kokko nauttii opettajan työstä, jota on tehnyt pian 30 vuoden ajan. Kun opettajalla on homma täysin hallussaan, hän voi olla myös rento ja kiva.
Kokko muistaa lapsuudestaan ihanan, orvokkihajuvedeltä tuoksuneen opettajansa Kaisa Vuorisen. Hänellä oli hyvä ryhti ja kaunis lauluääni. Pikku-Heinistä tuli pian ikään kuin apuopettaja.
-Osasin lukea jo ennen koulun alkua, joten sain auttaa muita tunnilla. Joskus sain jopa leikkiä nukeilla. Luulen että hän on tosiaan jäänyt jonkinlaiseksi esikuvaksi minulle, Kokko muistelee Pihtiputaalla vietettyjä alakouluaikojaan.
Opettajan työ on muuttunut paljon Heini Kokon työuran aikana. Alussa oli lama-ajan vaikutuksesta valtavat luokkakoot, Heini muistelee 35 oppilaan luokkaansa.
Muutokset ovat olleet myös huonoon suuntaan. Mobiililaitteet ja lyhytvideot ovat heikentäneet lasten ja nuorten keskittymiskykyä, mikä näkyy etenkin yläkoulun arjessa. Kokko puhuu kuitenkin lämpimästi itselleen tutun Kinkomaan koulun tunnelmasta. Alakoulussa lieveilmiöt eivät näy yhtä voimakkaasti.
-Luokan ilmapiiri on minulle hirveän tärkeä asia. Jaksan työssä, kun luokassa on myönteinen ilmapiiri, jossa ei kiusata. Homma toimii hyvin silloin, kun opettaja on luokassa auktoriteetti. Minulla ei ole ollut vaikeuksia ottaa auktoriteettiasemaa.
-Luokassa on tärkeää, että jos tulee ongelmia, niin niistä keskustellaan ja näin aukaistaan sosiaalisia tilanteita. Luokassa on sovitut säännöt, joita kaikkien täytyy noudattaa.
Positiivisen kautta
Heini Kokon periaatteisiin kuuluu, että luokan oven avatessaan hän on aina hymyilevä, iloinen opettaja. Jos tunnilla tulee hankaluuksia, on mahdollista kääntää ruuvia tiukemmalle. Opettaja on pomo luokassa, mutta hänen on oltava myös huumorintajuinen ja joustava, jotta homma toimii. Hän yrittää aina ensin positiivisen kautta.
-Jos luokkaan menee valmiiksi pahalla tuulella, niin se menee varmasti pieleen. Sen sijaan, jos olen iloinen, niin oppilaat todennäköisesti haluavat pitää minut iloisena. Uuden luokan kanssa ei voi kuitenkaan lähteä liikkeelle niin, että luokassa hassutellaan. Ensin pitää opettajalla olla homma hanskassa, siis täysin hanskassa. Vasta sen jälkeen voi olla rennompi opettaja. Ja silloinkin minun sanani on lopullinen laki, Heini Kokko tiivistää.
Vaikka Kinkomaalla ei juuri kiusaamista ilmene, Heini Kokko on hyvin huolissaan ilmiöstä Suomen kouluissa. Kiusaaminen on usein vaikeasti havaittavaa pois jättämistä ja syrjimistä. Kokon mukaan nykyään yhä useammilla oppilailla on ongelmia empatiakyvyn kanssa. Toisaalta jotkut ovat tunnetaidoiltaan parempia kuin lapset takavuosikymmeninä.
-Siihen on revennyt sellainen railo sosiaalisten taitojen suhteen ja se näkyy koulujen arjessa, Kokko arvioi.
Yhteiskunta on muuttunut
Heikentyneet Pisa-tulokset perustuvat peruskoulunsa päättäville tehtyihin testeihin. Kehitys huolestuttaa alakoulun opettajaakin.
-Tulokset kertovat yhteiskunnan muutoksesta. Olen huolissani tästä yleisestä kehityksestä, jossa koulutuksella ei nähdä merkitystä, numeroilla ei ole väliä, opettajia ei arvosteta, opettajilla ei ole auktoriteettia, Kokko luettelee.
Opettaja kertoo, että hyviäkin muutoksia nuorissa on tapahtunut. Esimerkiksi alakouluikäisten poikien sanavarasto on kehittynyt ja oppilaat ovat rohkeampia esiintymään ja kertomaan mielipiteensä. Tällä hetkellä Kokko opettaa neljättä luokkaa, mutta yleensä hän on viides- ja kuudesluokkalaisten opettaja. Hän kantaa huolta yläkouluun lähtevistä.
-Meiltä saattaa lähteä hyvin menestyviä, hyvin kouluun suhtautuvia lapsia seiskalle. Seuraavan kerran kun kuulen entisistä hyvistä oppilaistani, on joidenkin koulumenestys lähtenyt alamäkeen. Yleisesti yläkoulun opettajat sanovat, että nykyään tulee heikompaa oppilasainesta kuin ennen.
Opettaja auttaa oppimaan
Heini Kokon mukaan oppikirjasisällöt ovat nykyään aiempaa kevyempiä. Siksi opettajalla on enemmän vastuuta haasteiden tarjoamisesta edistyneille oppilaille. Ilmiöoppiminen on asia, jota monet opettajat ovat kritisoineet viime vuosina. Heini Kokolla ei ole sen suhteen moittimista.
-Aloitin luokanopettajana vuonna 1994 Jyväskylän Pohjanlammen koulussa. Se oli kokeilukoulu ja yhteistyötä tehtiin Jyväskylän yliopiston kanssa. Uusi opetussuunnitelma vastaa pitkälti sitä, mitä teimme Pohjanlammen koulussa 30 vuotta sitten. Silloin sitä kutsuttiin kokonaisoppimiseksi, nykyään ilmiöoppimiseksi.
-Mielestäni on hyvä, että oppilaat nähdään aktiivisina toimijoina. Ilmiöoppimiseen kuuluu, että aihetta tutkia ja tulkita monelta kantilta. Esimerkiksi historian oppiaineessa oppilaat voivat aineiston pohjalta tehdä vaikkapa näytelmän tai kuvataidetta.
Opettajan työ tarjoaa Heinille edelleen mukavia haasteita, on inspiroivaa ja mielenkiintoista. Hän kertoo tulevansa joka päivä mielellään töihin.
-Opiskelemaan ohjaaminen on minulle tärkein juttu. Opetan lapsille opiskelutaitoja ja innostan heitä. Se on innostavaa minullekin.
Heinin työpäivä
- Klo 8.20 Saavun koululle ja nappaan kahvikupillisen.
- Klo 8.30 1. tunti alkaa: matematiikka puolikkaan ryhmän tunti
- Klo 9.15 5 minuuttia taukoa. Wilmaan poissaolomerkinnät.
- Klo 9.20 2. tunti: Englantia
- Klo 10.05 Välituntivalvonta ulkona 15 min.
- Klo 10.20 3. tunti: Yhteisopettajuustunti 4A ja 4B yhdessä: Jussi-ope Juha-ohjaaja ja minä. Luen oppilaille ääneen kirjaa (Harry Potter). Katsotaan Ylen Triplet –sivustolta uutisia. Aiheina Islannin tulivuoripurkaus ja Tanskan uusi kuningas sekä Suomen presidentinvaalit. Kekustelua aiheesta: kenellä on vaikutusvaltaa valtion asioihin. Presidentin, kuninkaan ja pääministerin valtaoikeudet ja tehtävänkuva. Käydään läpi tulevan viikon aikataulu ja tavoitteet.
- Klo 11.05 Ruokailu
- Klo 11.30 Tauko opehuoneessa kahvia ja naurua sohvalla.
- Klo 11.45. 4. tunti: Äidinkieli
- Klo 12.30 Koulupäivä päättyy. Yleissunnittelua, matikan kokeen korjausta, sähköposteja, Wilma-merkintöjä.
- Klo 14.40-15.50 YS eli opettajakokous.